Uskon siihen, että ihmisten aito aktiivisuus ja toimeliaisuus luovat sosiaalista hyvinvointia. Hyvät julkiset palvelut tarvitaan, mutta mitkään julkisen vallan resurssit eivät riitä, jos niillä yritetään korvata ihmisten omaehtoisen sosiaalisen elämän toimeliaisuus ja yhteisöllisyys. Esimerkiksi monelle meistä tutut ja tärkeät urheiluseurat, partiolaiset, SPR- ja MLL-toimijat luovat yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa vain, jos ihmiset ovat aktiivisia niiden toiminnassa. Päättäjien pitää tukea ihmisiä oma-aloitteisuuteen ja vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Tukeakseen yhdistysten ja järjestöjen toimintaa Turku voisi nimetä järjestökoordinaattorin, joka yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, eli esimerkiksi yhdistysten, järjestöjen tai urheiluseurojen, kanssa määrittelee keinot ja tavoitteet esimerkiksi yksinäisyyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Kolmannen sektorin toimijat otetaan yhteistyökumppaneiksi kaupungin kanssa kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi hyödyntäen näiden asiantuntemusta ja käytännön kokemusta.
Yksinäisyyden torjunta
Turussa on liian paljon yksinäisyyttä lapsista ikäihmisiin. Yksinäisyys koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja Turussa se on muuta Suomea yleisempää. Yksinäisyyden vaikutuksen hyvinvointiin ovat mittavat. Pitkään kestänyt yksinäisyys voi heikentää itseluottamusta, vaikuttaa mielen hyvinvointiin, kasvattaa syrjäytymisriskiä ja altistaa terveysongelmille. Ikäihmisillä yksinäisyys voi ennakoida toimintavajeita, lisääntynyttä terveyspalvelujen käyttöä, masennuksen oireita ja jopa kuolemanvaaraa. Lapsena ja nuorena koettu yksinäisyys voi heijastua pitkälle aikuisikään. (Turun kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2020)
On tärkeää, että yksinäisyyden torjunta asetetaan yhdeksi turkulaisten hyvinvointia parantavaksi tavoitteeksi. Yhteistyö yhdistysten ja järjestöjen kanssa on keskeisessä roolissa yksinäisyyden torjumisessa. Yhdistysten ja järjestöjen piiristä löytyy asiantuntemusta ja sekä kokemusta toiminnasta ruohonjuuritasolla kaupunkilaisten kanssa.